ilmiömäisyys
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
ilmiömäisyys (40)
- se, että on ilmiömäinen
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ilmiömäisyys | ilmiömäisyydet |
| genetiivi | ilmiömäisyyden | ilmiömäisyyksien |
| partitiivi | ilmiömäisyyttä | ilmiömäisyyksiä |
| akkusatiivi | ilmiömäisyys; ilmiömäisyyden |
ilmiömäisyydet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ilmiömäisyydessä | ilmiömäisyyksissä |
| elatiivi | ilmiömäisyydestä | ilmiömäisyyksistä |
| illatiivi | ilmiömäisyyteen | ilmiömäisyyksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ilmiömäisyydellä | ilmiömäisyyksillä |
| ablatiivi | ilmiömäisyydeltä | ilmiömäisyyksiltä |
| allatiivi | ilmiömäisyydelle | ilmiömäisyyksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ilmiömäisyytenä | ilmiömäisyyksinä |
| translatiivi | ilmiömäisyydeksi | ilmiömäisyyksiksi |
| abessiivi | ilmiömäisyydettä | ilmiömäisyyksittä |
| instruktiivi | – | ilmiömäisyyksin |
| komitatiivi | – | ilmiömäisyyksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | ilmiömäisyyde- | |
| vahva vartalo | ilmiömäisyyte- | |
| konsonantti- vartalo |
ilmiömäisyyt- | |
Etymologia[muokkaa]
sanan ilmiömäinen vartalosta ilmiömäis- ja suffiksista -yys
Käännökset[muokkaa]
1. se, että on ilmiömäinen
|
Aiheesta muualla[muokkaa]
- ilmiömäisyys Kielitoimiston sanakirjassa