ilmehdintä

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

ilmehdintä (9-J)

  1. ilmehtiminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈilmehˌdint̪æ/
  • tavutus: il‧meh‧din‧tä

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ilmehdintä ilmehdinnät
genetiivi ilmehdinnän ilmehdintöjen
(ilmehdintäin)
partitiivi ilmehdintää ilmehdintöjä
akkusatiivi ilmehdintä;
ilmehdinnän
ilmehdinnät
sisäpaikallissijat
inessiivi ilmehdinnässä ilmehdinnöissä
elatiivi ilmehdinnästä ilmehdinnöistä
illatiivi ilmehdintään ilmehdintöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ilmehdinnällä ilmehdinnöillä
ablatiivi ilmehdinnältä ilmehdinnöiltä
allatiivi ilmehdinnälle ilmehdinnöille
muut sijamuodot
essiivi ilmehdintänä ilmehdintöinä
translatiivi ilmehdinnäksi ilmehdinnöiksi
abessiivi ilmehdinnättä ilmehdinnöittä
instruktiivi ilmehdinnöin
komitatiivi ilmehdintöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo ilmehdinnä-
vahva vartalo ilmehdintä-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]