illastaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
illastaminen (38)
- teonnimi verbistä illastaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | illastaminen | illastamiset |
| genetiivi | illastamisen | illastamisten illastamisien |
| partitiivi | illastamista | illastamisia |
| akkusatiivi | illastaminen; illastamisen |
illastamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | illastamisessa | illastamisissa |
| elatiivi | illastamisesta | illastamisista |
| illatiivi | illastamiseen | illastamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | illastamisella | illastamisilla |
| ablatiivi | illastamiselta | illastamisilta |
| allatiivi | illastamiselle | illastamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | illastamisena (illastamisna) |
illastamisina |
| translatiivi | illastamiseksi | illastamisiksi |
| abessiivi | illastamisetta | illastamisitta |
| instruktiivi | – | illastamisin |
| komitatiivi | – | illastamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | illastamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
illastamis- | |