ikävöitsevä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
ikävöitsevä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä ikävöidä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ikävöitsevä | ikävöitsevät |
| genetiivi | ikävöitsevän | ikävöitsevien (ikävöitseväin) |
| partitiivi | ikävöitsevää | ikävöitseviä |
| akkusatiivi | ikävöitsevä; ikävöitsevän | ikävöitsevät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ikävöitsevässä | ikävöitsevissä |
| elatiivi | ikävöitsevästä | ikävöitsevistä |
| illatiivi | ikävöitsevään | ikävöitseviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ikävöitsevällä | ikävöitsevillä |
| ablatiivi | ikävöitsevältä | ikävöitseviltä |
| allatiivi | ikävöitsevälle | ikävöitseville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ikävöitsevänä | ikävöitsevinä |
| translatiivi | ikävöitseväksi | ikävöitseviksi |
| abessiivi | ikävöitsevättä | ikävöitsevittä |
| instruktiivi | – | ikävöitsevin |
| komitatiivi | – | ikävöitsevine |