ikävöitseminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
ikävöitseminen (38)
- teonnimi verbistä ikävöidä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ikävöitseminen | ikävöitsemiset |
| genetiivi | ikävöitsemisen | ikävöitsemisten ikävöitsemisien |
| partitiivi | ikävöitsemistä | ikävöitsemisiä |
| akkusatiivi | ikävöitseminen; ikävöitsemisen |
ikävöitsemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ikävöitsemisessä | ikävöitsemisissä |
| elatiivi | ikävöitsemisestä | ikävöitsemisistä |
| illatiivi | ikävöitsemiseen | ikävöitsemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ikävöitsemisellä | ikävöitsemisillä |
| ablatiivi | ikävöitsemiseltä | ikävöitsemisiltä |
| allatiivi | ikävöitsemiselle | ikävöitsemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ikävöitsemisenä (ikävöitsemisnä) |
ikävöitsemisinä |
| translatiivi | ikävöitsemiseksi | ikävöitsemisiksi |
| abessiivi | ikävöitsemisettä | ikävöitsemisittä |
| instruktiivi | – | ikävöitsemisin |
| komitatiivi | – | ikävöitsemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ikävöitsemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
ikävöitsemis- | |