ikävöinti
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈikæˌʋøi̯nt̪i/
- tavutus: i‧kä‧vöin‧ti
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ikävöinti | ikävöinnit |
| genetiivi | ikävöinnin | ikävöintien (ikävöintein) |
| partitiivi | ikävöintiä | ikävöintejä |
| akkusatiivi | ikävöinti; ikävöinnin |
ikävöinnit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ikävöinnissä | ikävöinneissä |
| elatiivi | ikävöinnistä | ikävöinneistä |
| illatiivi | ikävöintiin | ikävöinteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ikävöinnillä | ikävöinneillä |
| ablatiivi | ikävöinniltä | ikävöinneiltä |
| allatiivi | ikävöinnille | ikävöinneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ikävöintinä | ikävöinteinä |
| translatiivi | ikävöinniksi | ikävöinneiksi |
| abessiivi | ikävöinnittä | ikävöinneittä |
| instruktiivi | – | ikävöinnein |
| komitatiivi | – | ikävöinteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | ikävöinni- | |
| vahva vartalo | ikävöinti- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. ikävöitseminen
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- ikävöinti Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 429 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa