hyväily

Suomi

Substantiivi

hyväily (2)

se, että hyväillään; hyväileminen

Ääntäminen

IPA: /ˈhyʋæi̯ly/
tavutus: hy‧väi‧ly

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	hyväily	hyväilyt
genetiivi	hyväilyn	hyväilyjen hyväilyiden hyväilyitten
partitiivi	hyväilyä	hyväilyitä hyväilyjä
akkusatiivi	hyväily; hyväilyn	hyväilyt
sisäpaikallissijat
inessiivi	hyväilyssä	hyväilyissä
elatiivi	hyväilystä	hyväilyistä
illatiivi	hyväilyyn	hyväilyihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	hyväilyllä	hyväilyillä
ablatiivi	hyväilyltä	hyväilyiltä
allatiivi	hyväilylle	hyväilyille
muut sijamuodot
essiivi	hyväilynä	hyväilyinä
translatiivi	hyväilyksi	hyväilyiksi
abessiivi	hyväilyttä	hyväilyittä
instruktiivi	–	hyväilyin
komitatiivi	–	hyväilyine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	hyväily-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi hyväillä (vokaalivartalo hyväile-) + johdin -y

Käännökset

1. se, että hyväillään; hyväileminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

hyväily Kielitoimiston sanakirjassa