hyrähtäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
hyrähtäminen (38)
- teonnimi verbistä hyrähtää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hyrähtäminen | hyrähtämiset |
| genetiivi | hyrähtämisen | hyrähtämisten hyrähtämisien |
| partitiivi | hyrähtämistä | hyrähtämisiä |
| akkusatiivi | hyrähtäminen; hyrähtämisen |
hyrähtämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hyrähtämisessä | hyrähtämisissä |
| elatiivi | hyrähtämisestä | hyrähtämisistä |
| illatiivi | hyrähtämiseen | hyrähtämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hyrähtämisellä | hyrähtämisillä |
| ablatiivi | hyrähtämiseltä | hyrähtämisiltä |
| allatiivi | hyrähtämiselle | hyrähtämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hyrähtämisenä (hyrähtämisnä) |
hyrähtämisinä |
| translatiivi | hyrähtämiseksi | hyrähtämisiksi |
| abessiivi | hyrähtämisettä | hyrähtämisittä |
| instruktiivi | – | hyrähtämisin |
| komitatiivi | – | hyrähtämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hyrähtämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hyrähtämis- | |