hylkiminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]hylkiminen (38)
- teonnimi verbistä hylkiä
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hylkiminen | hylkimiset |
| genetiivi | hylkimisen | hylkimisten hylkimisien |
| partitiivi | hylkimistä | hylkimisiä |
| akkusatiivi | hylkiminen; hylkimisen |
hylkimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hylkimisessä | hylkimisissä |
| elatiivi | hylkimisestä | hylkimisistä |
| illatiivi | hylkimiseen | hylkimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hylkimisellä | hylkimisillä |
| ablatiivi | hylkimiseltä | hylkimisiltä |
| allatiivi | hylkimiselle | hylkimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hylkimisenä (hylkimisnä) |
hylkimisinä |
| translatiivi | hylkimiseksi | hylkimisiksi |
| abessiivi | hylkimisettä | hylkimisittä |
| instruktiivi | – | hylkimisin |
| komitatiivi | – | hylkimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hylkimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hylkimis- | |