hyeena
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]hyeena (13)
- joukko lähinnä Afrikassa eläviä vahvaleukaisia kissoille ja näätäeläimille sukua olevia petoja ja raadonsyöjiä
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈhyeːnɑ/
- tavutus: hy‧ee‧na
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hyeena | hyeenat |
| genetiivi | hyeenan | hyeenoiden hyeenoitten hyeenojen (hyeenain) |
| partitiivi | hyeenaa | hyeenoita hyeenoja |
| akkusatiivi | hyeena; hyeenan |
hyeenat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hyeenassa | hyeenoissa |
| elatiivi | hyeenasta | hyeenoista |
| illatiivi | hyeenaan | hyeenoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hyeenalla | hyeenoilla |
| ablatiivi | hyeenalta | hyeenoilta |
| allatiivi | hyeenalle | hyeenoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hyeenana | hyeenoina |
| translatiivi | hyeenaksi | hyeenoiksi |
| abessiivi | hyeenatta | hyeenoitta |
| instruktiivi | – | hyeenoin |
| komitatiivi | – | hyeenoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hyeena- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]vuoden 1642 Raamatusta kirjakieleen tullut sana[1]
Käännökset
[muokkaa]1. peto
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- hyeena Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).