hyalotekiitti
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- eräs mineraali
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hyalotekiitti | – |
genetiivi | hyalotekiitin | – |
partitiivi | hyalotekiittia | – |
akkusatiivi | hyalotekiitti; hyalotekiitin |
– |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hyalotekiitissa | – |
elatiivi | hyalotekiitista | – |
illatiivi | hyalotekiittiin | – |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hyalotekiitilla | – |
ablatiivi | hyalotekiitilta | – |
allatiivi | hyalotekiitille | – |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hyalotekiittina | – |
translatiivi | hyalotekiitiksi | – |
abessiivi | hyalotekiititta | – |
instruktiivi | – | – |
komitatiivi | – | hyalotekiitteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | hyalotekiiti- | |
vahva vartalo | hyalotekiitti- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia[muokkaa]
kreikan ὕᾰλος (hyalos) ’lasi’ + τήκω (tḗkō) ’sulaa’. Nimi viittaa siihen, että mineraali sulaa helposti lasiksi.[1]
Käännökset[muokkaa]
1. eräs mineraali
|
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Martti Lehtinen: Mistä mineraalien nimet ovat peräisin? 3.5.2012. LUMA-keskus Suomi. Viitattu 29.3.2020.