hyötävä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
hyötävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä hyötää
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hyötävä | hyötävät |
| genetiivi | hyötävän | hyötävien (hyötäväin) |
| partitiivi | hyötävää | hyötäviä |
| akkusatiivi | hyötävä; hyötävän | hyötävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hyötävässä | hyötävissä |
| elatiivi | hyötävästä | hyötävistä |
| illatiivi | hyötävään | hyötäviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hyötävällä | hyötävillä |
| ablatiivi | hyötävältä | hyötäviltä |
| allatiivi | hyötävälle | hyötäville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hyötävänä | hyötävinä |
| translatiivi | hyötäväksi | hyötäviksi |
| abessiivi | hyötävättä | hyötävittä |
| instruktiivi | – | hyötävin |
| komitatiivi | – | hyötävine |