huurtunut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
huurtunut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä huurtua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | huurtunut | huurtuneet |
| genetiivi | huurtuneen | huurtuneiden huurtuneitten |
| partitiivi | huurtunutta | huurtuneita |
| akkusatiivi | huurtunut; huurtuneen | huurtuneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | huurtuneessa | huurtuneissa |
| elatiivi | huurtuneesta | huurtuneista |
| illatiivi | huurtuneeseen | huurtuneisiin huurtuneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | huurtuneella | huurtuneilla |
| ablatiivi | huurtuneelta | huurtuneilta |
| allatiivi | huurtuneelle | huurtuneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | huurtuneena | huurtuneina |
| translatiivi | huurtuneeksi | huurtuneiksi |
| abessiivi | huurtuneetta | huurtuneitta |
| instruktiivi | – | huurtunein |
| komitatiivi | – | huurtuneine |