huurruttava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
huurruttava
- (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä huurtua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | huurruttava | huurruttavat |
| genetiivi | huurruttavan | huurruttavien (huurruttavain) |
| partitiivi | huurruttavaa | huurruttavia |
| akkusatiivi | huurruttava; huurruttavan | huurruttavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | huurruttavassa | huurruttavissa |
| elatiivi | huurruttavasta | huurruttavista |
| illatiivi | huurruttavaan | huurruttaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | huurruttavalla | huurruttavilla |
| ablatiivi | huurruttavalta | huurruttavilta |
| allatiivi | huurruttavalle | huurruttaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | huurruttavana | huurruttavina |
| translatiivi | huurruttavaksi | huurruttaviksi |
| abessiivi | huurruttavatta | huurruttavitta |
| instruktiivi | – | huurruttavin |
| komitatiivi | – | huurruttavine |
Verbi[muokkaa]
huurruttava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä huurruttaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | huurruttava | huurruttavat |
| genetiivi | huurruttavan | huurruttavien (huurruttavain) |
| partitiivi | huurruttavaa | huurruttavia |
| akkusatiivi | huurruttava; huurruttavan | huurruttavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | huurruttavassa | huurruttavissa |
| elatiivi | huurruttavasta | huurruttavista |
| illatiivi | huurruttavaan | huurruttaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | huurruttavalla | huurruttavilla |
| ablatiivi | huurruttavalta | huurruttavilta |
| allatiivi | huurruttavalle | huurruttaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | huurruttavana | huurruttavina |
| translatiivi | huurruttavaksi | huurruttaviksi |
| abessiivi | huurruttavatta | huurruttavitta |
| instruktiivi | – | huurruttavin |
| komitatiivi | – | huurruttavine |