hutiloija
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]hutiloija (12)
- henkilö, joka hutiloi
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈhut̪iˌloi̯jɑ/
- tavutus: hu‧ti‧loi‧ja
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hutiloija | hutiloijat |
| genetiivi | hutiloijan | hutiloijoiden hutiloijoitten (hutiloijain) |
| partitiivi | hutiloijaa | hutiloijoita |
| akkusatiivi | hutiloija; hutiloijan |
hutiloijat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hutiloijassa | hutiloijoissa |
| elatiivi | hutiloijasta | hutiloijoista |
| illatiivi | hutiloijaan | hutiloijoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hutiloijalla | hutiloijoilla |
| ablatiivi | hutiloijalta | hutiloijoilta |
| allatiivi | hutiloijalle | hutiloijoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hutiloijana | hutiloijoina |
| translatiivi | hutiloijaksi | hutiloijoiksi |
| abessiivi | hutiloijatta | hutiloijoitta |
| instruktiivi | – | hutiloijoin |
| komitatiivi | – | hutiloijoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hutiloija- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. henkilö, joka hutiloi
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- hutiloija Kielitoimiston sanakirjassa