Siirry sisältöön

hurmio

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

hurmio (3)

  1. hurmaantuneisuus, hurma, huuma, ekstaasi

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈhurmio/
  • tavutus: hur‧mi‧o

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hurmio hurmiot
genetiivi hurmion hurmioiden
hurmioitten
partitiivi hurmiota hurmioita
akkusatiivi hurmio;
hurmion
hurmiot
sisäpaikallissijat
inessiivi hurmiossa hurmioissa
elatiivi hurmiosta hurmioista
illatiivi hurmioon hurmioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi hurmiolla hurmioilla
ablatiivi hurmiolta hurmioilta
allatiivi hurmiolle hurmioille
muut sijamuodot
essiivi hurmiona hurmioina
translatiivi hurmioksi hurmioiksi
abessiivi hurmiotta hurmioitta
instruktiivi hurmioin
komitatiivi hurmioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo hurmio-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

hurmiotila

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • hurmio Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

[muokkaa]
  1. Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. ”hurmio”.