huomioiminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]huomioiminen (38)
- teonnimi verbistä huomioida
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | huomioiminen | huomioimiset |
| genetiivi | huomioimisen | huomioimisten huomioimisien |
| partitiivi | huomioimista | huomioimisia |
| akkusatiivi | huomioiminen; huomioimisen |
huomioimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | huomioimisessa | huomioimisissa |
| elatiivi | huomioimisesta | huomioimisista |
| illatiivi | huomioimiseen | huomioimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | huomioimisella | huomioimisilla |
| ablatiivi | huomioimiselta | huomioimisilta |
| allatiivi | huomioimiselle | huomioimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | huomioimisena (huomioimisna) |
huomioimisina |
| translatiivi | huomioimiseksi | huomioimisiksi |
| abessiivi | huomioimisetta | huomioimisitta |
| instruktiivi | – | huomioimisin |
| komitatiivi | – | huomioimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | huomioimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
huomioimis- | |