huomauttaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
huomauttaminen (38)
- teonnimi verbistä huomauttaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | huomauttaminen | huomauttamiset |
| genetiivi | huomauttamisen | huomauttamisten huomauttamisien |
| partitiivi | huomauttamista | huomauttamisia |
| akkusatiivi | huomauttaminen; huomauttamisen |
huomauttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | huomauttamisessa | huomauttamisissa |
| elatiivi | huomauttamisesta | huomauttamisista |
| illatiivi | huomauttamiseen | huomauttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | huomauttamisella | huomauttamisilla |
| ablatiivi | huomauttamiselta | huomauttamisilta |
| allatiivi | huomauttamiselle | huomauttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | huomauttamisena (huomauttamisna) |
huomauttamisina |
| translatiivi | huomauttamiseksi | huomauttamisiksi |
| abessiivi | huomauttamisetta | huomauttamisitta |
| instruktiivi | – | huomauttamisin |
| komitatiivi | – | huomauttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | huomauttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
huomauttamis- | |