huolitsija
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
huolitsija (12)
- henkilö, joka huolitsee
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈhuo̯lit̪ˌsijɑ/
- tavutus: huo‧lit‧si‧ja
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | huolitsija | huolitsijat |
| genetiivi | huolitsijan | huolitsijoiden huolitsijoitten (huolitsijain) |
| partitiivi | huolitsijaa | huolitsijoita |
| akkusatiivi | huolitsija; huolitsijan |
huolitsijat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | huolitsijassa | huolitsijoissa |
| elatiivi | huolitsijasta | huolitsijoista |
| illatiivi | huolitsijaan | huolitsijoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | huolitsijalla | huolitsijoilla |
| ablatiivi | huolitsijalta | huolitsijoilta |
| allatiivi | huolitsijalle | huolitsijoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | huolitsijana | huolitsijoina |
| translatiivi | huolitsijaksi | huolitsijoiksi |
| abessiivi | huolitsijatta | huolitsijoitta |
| instruktiivi | – | huolitsijoin |
| komitatiivi | – | huolitsijoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | huolitsija- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. henkilö, joka huolitsee
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- huolitsija Kielitoimiston sanakirjassa