huojunta
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- huojuminen
- (fysiikka) kahden hieman toisistaan poikkeavan taajuuden interferenssin aiheuttama ilmiö, joka ääniaalloilla on kuultavissa äänenvoimakkuuden jaksollisena vaihteluna
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈhuo̯junt̪ɑ/
- tavutus: huo‧jun‧ta
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | huojunta | huojunnat |
| genetiivi | huojunnan | huojuntojen (huojuntain) |
| partitiivi | huojuntaa | huojuntoja |
| akkusatiivi | huojunta; huojunnan |
huojunnat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | huojunnassa | huojunnoissa |
| elatiivi | huojunnasta | huojunnoista |
| illatiivi | huojuntaan | huojuntoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | huojunnalla | huojunnoilla |
| ablatiivi | huojunnalta | huojunnoilta |
| allatiivi | huojunnalle | huojunnoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | huojuntana | huojuntoina |
| translatiivi | huojunnaksi | huojunnoiksi |
| abessiivi | huojunnatta | huojunnoitta |
| instruktiivi | – | huojunnoin |
| komitatiivi | – | huojuntoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | huojunna- | |
| vahva vartalo | huojunta- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. huojuminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
2. fysiikka: interferenssi-ilmiö
|