humalointi
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- se, että humaloidaan
- Lagereille tyypillisiä piirteitä ovat alhainen tarjoilulämpötila, kevyt humalointi ja mieto maltaisuus.
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | humalointi | humaloinnit |
| genetiivi | humaloinnin | humalointien (humalointein) |
| partitiivi | humalointia | humalointeja |
| akkusatiivi | humalointi; humaloinnin |
humaloinnit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | humaloinnissa | humaloinneissa |
| elatiivi | humaloinnista | humaloinneista |
| illatiivi | humalointiin | humalointeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | humaloinnilla | humaloinneilla |
| ablatiivi | humaloinnilta | humaloinneilta |
| allatiivi | humaloinnille | humaloinneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | humalointina | humalointeina |
| translatiivi | humaloinniksi | humaloinneiksi |
| abessiivi | humaloinnitta | humaloinneitta |
| instruktiivi | – | humaloinnein |
| komitatiivi | – | humalointeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | humaloinni- | |
| vahva vartalo | humalointi- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |