hujahtava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
hujahtava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä hujahtaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hujahtava | hujahtavat |
| genetiivi | hujahtavan | hujahtavien (hujahtavain) |
| partitiivi | hujahtavaa | hujahtavia |
| akkusatiivi | hujahtava; hujahtavan |
hujahtavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hujahtavassa | hujahtavissa |
| elatiivi | hujahtavasta | hujahtavista |
| illatiivi | hujahtavaan | hujahtaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hujahtavalla | hujahtavilla |
| ablatiivi | hujahtavalta | hujahtavilta |
| allatiivi | hujahtavalle | hujahtaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hujahtavana | hujahtavina |
| translatiivi | hujahtavaksi | hujahtaviksi |
| abessiivi | hujahtavatta | hujahtavitta |
| instruktiivi | – | hujahtavin |
| komitatiivi | – | hujahtavine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
| heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
| vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
| konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} | |