huipennut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
huipennut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä huipeta
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | huipennut | huipenneet |
| genetiivi | huipenneen | huipenneiden huipenneitten |
| partitiivi | huipennutta | huipenneita |
| akkusatiivi | huipennut; huipenneen | huipenneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | huipenneessa | huipenneissa |
| elatiivi | huipenneesta | huipenneista |
| illatiivi | huipenneeseen | huipenneisiin huipenneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | huipenneella | huipenneilla |
| ablatiivi | huipenneelta | huipenneilta |
| allatiivi | huipenneelle | huipenneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | huipenneena | huipenneina |
| translatiivi | huipenneeksi | huipenneiksi |
| abessiivi | huipenneetta | huipenneitta |
| instruktiivi | – | huipennein |
| komitatiivi | – | huipenneine |