| Taivutus |
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot |
| nominatiivi |
huhmar
huhmare |
huhmaret
huhmareet |
| genetiivi |
huhmaren
huhmareen |
huhmarten
huhmarien
huhmareiden
huhmareitten |
| partitiivi |
huhmarta
huhmaretta |
huhmaria
huhmareita |
| akkusatiivi |
huhmar
huhmare;
huhmaren
huhmareen |
huhmaret
huhmareet |
| sisäpaikallissijat |
| inessiivi |
huhmaressa
huhmareessa |
huhmarissa
huhmareissa |
| elatiivi |
huhmaresta
huhmareesta |
huhmarista
huhmareista |
| illatiivi |
huhmareen
huhmareeseen |
huhmariin
huhmareisiin
huhmareihin |
| ulkopaikallissijat |
| adessiivi |
huhmarella
huhmareella |
huhmarilla
huhmareilla |
| ablatiivi |
huhmarelta
huhmareelta |
huhmarilta
huhmareilta |
| allatiivi |
huhmarelle
huhmareelle |
huhmarille
huhmareille |
| muut sijamuodot |
| essiivi |
huhmarena
huhmareena
(huhmarna) |
huhmarina
huhmareina |
| translatiivi |
huhmareksi
huhmareeksi |
huhmariksi
huhmareiksi |
| abessiivi |
huhmaretta
huhmareetta |
huhmaritta
huhmareitta |
| instruktiivi |
– |
huhmarin
huhmarein |
| komitatiivi |
– |
huhmareine-
+ omistusliite |
| vartalot |
| vokaalivartalo |
huhmare- |
| heikko vartalo |
- |
| vahva vartalo |
- |
konsonantti-
vartalo |
huhmar- |
