hoilottaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
hoilottaminen (38)
- teonnimi verbistä hoilottaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hoilottaminen | hoilottamiset |
| genetiivi | hoilottamisen | hoilottamisten hoilottamisien |
| partitiivi | hoilottamista | hoilottamisia |
| akkusatiivi | hoilottaminen; hoilottamisen |
hoilottamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hoilottamisessa | hoilottamisissa |
| elatiivi | hoilottamisesta | hoilottamisista |
| illatiivi | hoilottamiseen | hoilottamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hoilottamisella | hoilottamisilla |
| ablatiivi | hoilottamiselta | hoilottamisilta |
| allatiivi | hoilottamiselle | hoilottamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hoilottamisena (hoilottamisna) |
hoilottamisina |
| translatiivi | hoilottamiseksi | hoilottamisiksi |
| abessiivi | hoilottamisetta | hoilottamisitta |
| instruktiivi | – | hoilottamisin |
| komitatiivi | – | hoilottamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hoilottamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hoilottamis- | |