hoikistuva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
hoikistuva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä hoikistua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hoikistuva | hoikistuvat |
| genetiivi | hoikistuvan | hoikistuvien (hoikistuvain) |
| partitiivi | hoikistuvaa | hoikistuvia |
| akkusatiivi | hoikistuva; hoikistuvan | hoikistuvat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hoikistuvassa | hoikistuvissa |
| elatiivi | hoikistuvasta | hoikistuvista |
| illatiivi | hoikistuvaan | hoikistuviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hoikistuvalla | hoikistuvilla |
| ablatiivi | hoikistuvalta | hoikistuvilta |
| allatiivi | hoikistuvalle | hoikistuville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hoikistuvana | hoikistuvina |
| translatiivi | hoikistuvaksi | hoikistuviksi |
| abessiivi | hoikistuvatta | hoikistuvitta |
| instruktiivi | – | hoikistuvin |
| komitatiivi | – | hoikistuvine |