hoikentava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
hoikentava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä hoikentaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hoikentava | hoikentavat |
| genetiivi | hoikentavan | hoikentavien (hoikentavain) |
| partitiivi | hoikentavaa | hoikentavia |
| akkusatiivi | hoikentava; hoikentavan | hoikentavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hoikentavassa | hoikentavissa |
| elatiivi | hoikentavasta | hoikentavista |
| illatiivi | hoikentavaan | hoikentaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hoikentavalla | hoikentavilla |
| ablatiivi | hoikentavalta | hoikentavilta |
| allatiivi | hoikentavalle | hoikentaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hoikentavana | hoikentavina |
| translatiivi | hoikentavaksi | hoikentaviksi |
| abessiivi | hoikentavatta | hoikentavitta |
| instruktiivi | – | hoikentavin |
| komitatiivi | – | hoikentavine |