hoikentanut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
hoikentanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä hoikentaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hoikentanut | hoikentaneet |
| genetiivi | hoikentaneen | hoikentaneiden hoikentaneitten |
| partitiivi | hoikentanutta | hoikentaneita |
| akkusatiivi | hoikentanut; hoikentaneen | hoikentaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hoikentaneessa | hoikentaneissa |
| elatiivi | hoikentaneesta | hoikentaneista |
| illatiivi | hoikentaneeseen | hoikentaneisiin hoikentaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hoikentaneella | hoikentaneilla |
| ablatiivi | hoikentaneelta | hoikentaneilta |
| allatiivi | hoikentaneelle | hoikentaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hoikentaneena | hoikentaneina |
| translatiivi | hoikentaneeksi | hoikentaneiksi |
| abessiivi | hoikentaneetta | hoikentaneitta |
| instruktiivi | – | hoikentanein |
| komitatiivi | – | hoikentaneine |