hohdokkuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

hohdokkuus (40)

  1. se, että on hohdokas

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈhohdokːuːs/
  • tavutus: hoh‧dok‧kuus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hohdokkuus hohdokkuudet
genetiivi hohdokkuuden hohdokkuuksien
partitiivi hohdokkuutta hohdokkuuksia
akkusatiivi hohdokkuus;
hohdokkuuden
hohdokkuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi hohdokkuudessa hohdokkuuksissa
elatiivi hohdokkuudesta hohdokkuuksista
illatiivi hohdokkuuteen hohdokkuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi hohdokkuudella hohdokkuuksilla
ablatiivi hohdokkuudelta hohdokkuuksilta
allatiivi hohdokkuudelle hohdokkuuksille
muut sijamuodot
essiivi hohdokkuutena hohdokkuuksina
translatiivi hohdokkuudeksi hohdokkuuksiksi
abessiivi hohdokkuudetta hohdokkuuksitta
instruktiivi hohdokkuuksin
komitatiivi hohdokkuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo hohdokkuude-
vahva vartalo hohdokkuute-
konsonantti-
vartalo
hohdokkuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan hohdokas vartalosta hohdokk- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]