hisahtaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
hisahtaminen (38)
- teonnimi verbistä hisahtaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hisahtaminen | hisahtamiset |
| genetiivi | hisahtamisen | hisahtamisten hisahtamisien |
| partitiivi | hisahtamista | hisahtamisia |
| akkusatiivi | hisahtaminen; hisahtamisen |
hisahtamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hisahtamisessa | hisahtamisissa |
| elatiivi | hisahtamisesta | hisahtamisista |
| illatiivi | hisahtamiseen | hisahtamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hisahtamisella | hisahtamisilla |
| ablatiivi | hisahtamiselta | hisahtamisilta |
| allatiivi | hisahtamiselle | hisahtamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hisahtamisena (hisahtamisna) |
hisahtamisina |
| translatiivi | hisahtamiseksi | hisahtamisiksi |
| abessiivi | hisahtamisetta | hisahtamisitta |
| instruktiivi | – | hisahtamisin |
| komitatiivi | – | hisahtamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hisahtamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hisahtamis- | |