hinnoitteleminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
hinnoitteleminen (38)
- teonnimi verbistä hinnoitella
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hinnoitteleminen | hinnoittelemiset |
| genetiivi | hinnoittelemisen | hinnoittelemisten hinnoittelemisien |
| partitiivi | hinnoittelemista | hinnoittelemisia |
| akkusatiivi | hinnoitteleminen; hinnoittelemisen |
hinnoittelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hinnoittelemisessa | hinnoittelemisissa |
| elatiivi | hinnoittelemisesta | hinnoittelemisista |
| illatiivi | hinnoittelemiseen | hinnoittelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hinnoittelemisella | hinnoittelemisilla |
| ablatiivi | hinnoittelemiselta | hinnoittelemisilta |
| allatiivi | hinnoittelemiselle | hinnoittelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hinnoittelemisena (hinnoittelemisna) |
hinnoittelemisina |
| translatiivi | hinnoittelemiseksi | hinnoittelemisiksi |
| abessiivi | hinnoittelemisetta | hinnoittelemisitta |
| instruktiivi | – | hinnoittelemisin |
| komitatiivi | – | hinnoittelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hinnoittelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hinnoittelemis- | |