hiljentäminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]hiljentäminen (38)
- teonnimi verbistä hiljentää
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hiljentäminen | hiljentämiset |
| genetiivi | hiljentämisen | hiljentämisten hiljentämisien |
| partitiivi | hiljentämistä | hiljentämisiä |
| akkusatiivi | hiljentäminen; hiljentämisen |
hiljentämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hiljentämisessä | hiljentämisissä |
| elatiivi | hiljentämisestä | hiljentämisistä |
| illatiivi | hiljentämiseen | hiljentämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hiljentämisellä | hiljentämisillä |
| ablatiivi | hiljentämiseltä | hiljentämisiltä |
| allatiivi | hiljentämiselle | hiljentämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hiljentämisenä (hiljentämisnä) |
hiljentämisinä |
| translatiivi | hiljentämiseksi | hiljentämisiksi |
| abessiivi | hiljentämisettä | hiljentämisittä |
| instruktiivi | – | hiljentämisin |
| komitatiivi | – | hiljentämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hiljentämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hiljentämis- | |