hilavitkutin
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- (puhekieltä) määrittelemätön suhteellisen monimutkainen tekninen laite, jonka sisäisestä toiminnasta ei ole tietoa
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈhilɑˌʋit̪kut̪in/
- tavutus: hi‧la‧vit‧ku‧tin
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hilavitkutin | hilavitkuttimet |
| genetiivi | hilavitkuttimen | hilavitkuttimien hilavitkutinten |
| partitiivi | hilavitkutinta | hilavitkuttimia |
| akkusatiivi | hilavitkutin; hilavitkuttimen |
hilavitkuttimet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hilavitkuttimessa | hilavitkuttimissa |
| elatiivi | hilavitkuttimesta | hilavitkuttimista |
| illatiivi | hilavitkuttimeen | hilavitkuttimiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hilavitkuttimella | hilavitkuttimilla |
| ablatiivi | hilavitkuttimelta | hilavitkuttimilta |
| allatiivi | hilavitkuttimelle | hilavitkuttimille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hilavitkuttimena (hilavitkutinna) |
hilavitkuttimina |
| translatiivi | hilavitkuttimeksi | hilavitkuttimiksi |
| abessiivi | hilavitkuttimetta | hilavitkuttimitta |
| instruktiivi | – | hilavitkuttimin |
| komitatiivi | – | hilavitkuttimine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hilavitkuttime- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hilavitkutin- | |
Käännökset
[muokkaa]1. määrittelemätön suhteellisen monimutkainen tekninen laite, jonka sisäisestä toiminnasta ei ole tietoa
|
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- hilavitkutin Kielitoimiston sanakirjassa