hiiskuminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
hiiskuminen (38)
- teonnimi verbistä hiiskua
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hiiskuminen | hiiskumiset |
genetiivi | hiiskumisen | hiiskumisten hiiskumisien |
partitiivi | hiiskumista | hiiskumisia |
akkusatiivi | hiiskuminen; hiiskumisen |
hiiskumiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hiiskumisessa | hiiskumisissa |
elatiivi | hiiskumisesta | hiiskumisista |
illatiivi | hiiskumiseen | hiiskumisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hiiskumisella | hiiskumisilla |
ablatiivi | hiiskumiselta | hiiskumisilta |
allatiivi | hiiskumiselle | hiiskumisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hiiskumisena (hiiskumisna) |
hiiskumisina |
translatiivi | hiiskumiseksi | hiiskumisiksi |
abessiivi | hiiskumisetta | hiiskumisitta |
instruktiivi | – | hiiskumisin |
komitatiivi | – | hiiskumisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hiiskumise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
hiiskumis- |