hiffaava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
hiffaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä hiffata
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hiffaava | hiffaavat |
genetiivi | hiffaavan | hiffaavien (hiffaavain) |
partitiivi | hiffaavaa | hiffaavia |
akkusatiivi | hiffaava; hiffaavan | hiffaavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hiffaavassa | hiffaavissa |
elatiivi | hiffaavasta | hiffaavista |
illatiivi | hiffaavaan | hiffaaviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hiffaavalla | hiffaavilla |
ablatiivi | hiffaavalta | hiffaavilta |
allatiivi | hiffaavalle | hiffaaville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hiffaavana | hiffaavina |
translatiivi | hiffaavaksi | hiffaaviksi |
abessiivi | hiffaavatta | hiffaavitta |
instruktiivi | – | hiffaavin |
komitatiivi | – | hiffaavine |