hienotunteisuus

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

hienotunteisuus (40)

  1. se, että on hienotunteinen

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi hienotunteisuus hienotunteisuudet
genetiivi hienotunteisuuden hienotunteisuuksien
partitiivi hienotunteisuutta hienotunteisuuksia
akkusatiivi hienotunteisuus; hienotunteisuuden hienotunteisuudet
Sisäpaikallissijat
inessiivi hienotunteisuudessa hienotunteisuuksissa
elatiivi hienotunteisuudesta hienotunteisuuksista
illatiivi hienotunteisuuteen hienotunteisuuksiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi hienotunteisuudella hienotunteisuuksilla
ablatiivi hienotunteisuudelta hienotunteisuuksilta
allatiivi hienotunteisuudelle hienotunteisuuksille
Muut
essiivi hienotunteisuutena hienotunteisuuksina
translatiivi hienotunteisuudeksi hienotunteisuuksiksi
abessiivi hienotunteisuudetta hienotunteisuuksitta
instruktiivi hienotunteisuuksin
komitatiivi hienotunteisuuksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

sanan hienotunteinen heikosta vartalosta hienotunteis- ja takaliitteestä -uus

Käännökset[muokkaa]