hiekoitin
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- laite, jolla levitetään hiekkaa eli hiekoitetaan
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈhie̯koi̯t̪in/
- tavutus: hie‧koi‧tin
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hiekoitin | hiekoittimet |
| genetiivi | hiekoittimen | hiekoittimien hiekoitinten |
| partitiivi | hiekoitinta | hiekoittimia |
| akkusatiivi | hiekoitin; hiekoittimen |
hiekoittimet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hiekoittimessa | hiekoittimissa |
| elatiivi | hiekoittimesta | hiekoittimista |
| illatiivi | hiekoittimeen | hiekoittimiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hiekoittimella | hiekoittimilla |
| ablatiivi | hiekoittimelta | hiekoittimilta |
| allatiivi | hiekoittimelle | hiekoittimille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hiekoittimena (hiekoitinna) |
hiekoittimina |
| translatiivi | hiekoittimeksi | hiekoittimiksi |
| abessiivi | hiekoittimetta | hiekoittimitta |
| instruktiivi | – | hiekoittimin |
| komitatiivi | – | hiekoittimine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hiekoittime- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hiekoitin- | |
Etymologia[muokkaa]
johdos verbistä hiekoittaa (hiekoit- + -in)
Käännökset[muokkaa]
1. laite, jolla hiekoitetaan
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- hiekoitin Kielitoimiston sanakirjassa