hevosteleminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
hevosteleminen (38)
- teonnimi verbistä hevostella
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hevosteleminen | hevostelemiset |
| genetiivi | hevostelemisen | hevostelemisten hevostelemisien |
| partitiivi | hevostelemista | hevostelemisia |
| akkusatiivi | hevosteleminen; hevostelemisen |
hevostelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hevostelemisessa | hevostelemisissa |
| elatiivi | hevostelemisesta | hevostelemisista |
| illatiivi | hevostelemiseen | hevostelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hevostelemisella | hevostelemisilla |
| ablatiivi | hevostelemiselta | hevostelemisilta |
| allatiivi | hevostelemiselle | hevostelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hevostelemisena (hevostelemisna) |
hevostelemisina |
| translatiivi | hevostelemiseksi | hevostelemisiksi |
| abessiivi | hevostelemisetta | hevostelemisitta |
| instruktiivi | – | hevostelemisin |
| komitatiivi | – | hevostelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hevostelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hevostelemis- | |