heven

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

heven (49-E)

  1. hepene, yleinen nimitys vaatteesta, lähinnä monikossa (yksikössä usein hepene)

Taivutus[muokkaa]

  • Eräissä sijamuodoissa sanan taivutus on tyypin 32 tai 48 kaltainen.
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi heven,
hepene
hepenet,
hepeneet
genetiivi hepenen,
hepeneen
heventen,
hepenien,
hepeneiden,
hepeneitten
partitiivi heventä,
hepenettä
hepeniä,
hepeneitä
akkusatiivi heven,
hepene; hepenen,
hepeneen
hepenet,
hepeneet
sisäpaikallissijat
inessiivi hepenessä,
hepeneessä
hepenissä,
hepeneissä
elatiivi hepenestä,
hepeneestä
hepenistä,
hepeneistä
illatiivi hepeneen,
hepeneeseen
hepeniin,
hepeneisiin,
hepeneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi hepenellä,
hepeneellä
hepenillä,
hepeneillä
ablatiivi hepeneltä,
hepeneeltä
hepeniltä,
hepeneiltä
allatiivi hepenelle,
hepeneelle
hepenille,
hepeneille
muut sijamuodot
essiivi hepenenä,
hepeneenä,
(hevennä)
hepeninä,
hepeneinä
translatiivi hepeneksi,
hepeneeksi
hepeniksi,
hepeneiksi
abessiivi hepenettä,
hepeneettä
hepenittä,
hepeneittä
instruktiivi hepenin,
hepenein
komitatiivi hepenine-,
hepeneine-
+ omistusliite

* Huom! Sanan heven yksikkömuodot ovat harvinaisia, muodot ovat lähinnä monikkovoittoisia. Yksikössä käytetään yleensä sanan hepene muotoja.