herkistyminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
herkistyminen (38)
- teonnimi verbistä herkistyä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | herkistyminen | herkistymiset |
| genetiivi | herkistymisen | herkistymisten herkistymisien |
| partitiivi | herkistymistä | herkistymisiä |
| akkusatiivi | herkistyminen; herkistymisen |
herkistymiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | herkistymisessä | herkistymisissä |
| elatiivi | herkistymisestä | herkistymisistä |
| illatiivi | herkistymiseen | herkistymisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | herkistymisellä | herkistymisillä |
| ablatiivi | herkistymiseltä | herkistymisiltä |
| allatiivi | herkistymiselle | herkistymisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | herkistymisenä (herkistymisnä) |
herkistymisinä |
| translatiivi | herkistymiseksi | herkistymisiksi |
| abessiivi | herkistymisettä | herkistymisittä |
| instruktiivi | – | herkistymisin |
| komitatiivi | – | herkistymisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | herkistymise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
herkistymis- | |