helpottunut

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

helpottunut (47) (komparatiivi helpottuneempi, superlatiivi helpottunein) (taivutus)

  1. Määritelmä puuttuu.

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

helpottunut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä helpottua

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi helpottunut helpottuneet
genetiivi helpottuneen helpottuneiden
helpottuneitten
partitiivi helpottunutta helpottuneita
akkusatiivi helpottunut; helpottuneen helpottuneet
sisäpaikallissijat
inessiivi helpottuneessa helpottuneissa
elatiivi helpottuneesta helpottuneista
illatiivi helpottuneeseen helpottuneisiin
helpottuneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi helpottuneella helpottuneilla
ablatiivi helpottuneelta helpottuneilta
allatiivi helpottuneelle helpottuneille
muut sijamuodot
essiivi helpottuneena helpottuneina
translatiivi helpottuneeksi helpottuneiksi
abessiivi helpottuneetta helpottuneitta
instruktiivi helpottunein
komitatiivi helpottuneine