helotus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

helotus (39)

  1. helottaminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈhelot̪us/
  • tavutus: he‧lo‧tus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi helotus helotukset
genetiivi helotuksen helotusten
helotuksien
partitiivi helotusta helotuksia
akkusatiivi helotus;
helotuksen
helotukset
sisäpaikallissijat
inessiivi helotuksessa helotuksissa
elatiivi helotuksesta helotuksista
illatiivi helotukseen helotuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi helotuksella helotuksilla
ablatiivi helotukselta helotuksilta
allatiivi helotukselle helotuksille
muut sijamuodot
essiivi helotuksena helotuksina
translatiivi helotukseksi helotuksiksi
abessiivi helotuksetta helotuksitta
instruktiivi helotuksin
komitatiivi helotuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo helotukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
helotus-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • helotus Kielitoimiston sanakirjassa