hellyys
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
hellyys (40)
- se, että on hellä
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈhelːyːs/
- tavutus: hel‧lyys
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hellyys | hellyydet |
genetiivi | hellyyden | hellyyksien |
partitiivi | hellyyttä | hellyyksiä |
akkusatiivi | hellyys; hellyyden |
hellyydet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hellyydessä | hellyyksissä |
elatiivi | hellyydestä | hellyyksistä |
illatiivi | hellyyteen | hellyyksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hellyydellä | hellyyksillä |
ablatiivi | hellyydeltä | hellyyksiltä |
allatiivi | hellyydelle | hellyyksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hellyytenä | hellyyksinä |
translatiivi | hellyydeksi | hellyyksiksi |
abessiivi | hellyydettä | hellyyksittä |
instruktiivi | – | hellyyksin |
komitatiivi | – | hellyyksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | hellyyde- | |
vahva vartalo | hellyyte- | |
konsonantti- vartalo |
hellyyt- |
Etymologia[muokkaa]
Käännökset[muokkaa]
1. se, että on hellä
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
hellyydenkaipuu, hellyydenkipeä, hellyydenosoitus, hellyydentarve
Aiheesta muualla[muokkaa]
- hellyys Kielitoimiston sanakirjassa