helle

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: Helle


Wikipedia
Katso artikkeli Helle Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

helle (48-I)

  1. Kuuma sää. Suomessa hellerajana on 25 celsiusastetta.
  2. (kuvaannollisesti) kova työ, ankara rasitus
    Helteiset hetket, varjoisat vuodet (kirjan nimi)

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi helle helteet
genetiivi helteen helteiden
helteitten
partitiivi hellettä helteitä
akkusatiivi helle;
helteen
helteet
sisäpaikallissijat
inessiivi helteessä helteissä
elatiivi helteestä helteistä
illatiivi helteeseen helteisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi helteellä helteillä
ablatiivi helteeltä helteiltä
allatiivi helteelle helteille
muut sijamuodot
essiivi helteenä helteinä
translatiivi helteeksi helteiksi
abessiivi helteettä helteittä
instruktiivi heltein
komitatiivi helteine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

balttilainen laina[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

helleaalto, helleasu, hellehattu, hellekausi, hellekypärä, hellelukema, hellemekko, hellepäivä, hellesää, hellevaate, kesähelle

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • helle Kielitoimiston sanakirjassa
  • helle Tieteen termipankissa
  • Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Helle. Kotimaisten kielten keskus

Viitteet[muokkaa]

  1. Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).