heikkenevä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
heikkenevä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä heiketä
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | heikkenevä | heikkenevät |
genetiivi | heikkenevän | heikkenevien (heikkeneväin) |
partitiivi | heikkenevää | heikkeneviä |
akkusatiivi | heikkenevä; heikkenevän | heikkenevät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | heikkenevässä | heikkenevissä |
elatiivi | heikkenevästä | heikkenevistä |
illatiivi | heikkenevään | heikkeneviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | heikkenevällä | heikkenevillä |
ablatiivi | heikkenevältä | heikkeneviltä |
allatiivi | heikkenevälle | heikkeneville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | heikkenevänä | heikkenevinä |
translatiivi | heikkeneväksi | heikkeneviksi |
abessiivi | heikkenevättä | heikkenevittä |
instruktiivi | – | heikkenevin |
komitatiivi | – | heikkenevine |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- heikkenevä Tieteen termipankissa