Siirry sisältöön

hauskuutus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

hauskuutus (39)

  1. hauskuuttaminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈhɑu̯skuːt̪us/
  • tavutus: haus‧kuu‧tus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hauskuutus hauskuutukset
genetiivi hauskuutuksen hauskuutusten
hauskuutuksien
partitiivi hauskuutusta hauskuutuksia
akkusatiivi hauskuutus;
hauskuutuksen
hauskuutukset
sisäpaikallissijat
inessiivi hauskuutuksessa hauskuutuksissa
elatiivi hauskuutuksesta hauskuutuksista
illatiivi hauskuutukseen hauskuutuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi hauskuutuksella hauskuutuksilla
ablatiivi hauskuutukselta hauskuutuksilta
allatiivi hauskuutukselle hauskuutuksille
muut sijamuodot
essiivi hauskuutuksena hauskuutuksina
translatiivi hauskuutukseksi hauskuutuksiksi
abessiivi hauskuutuksetta hauskuutuksitta
instruktiivi hauskuutuksin
komitatiivi hauskuutuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo hauskuutukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
hauskuutus-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]