hauskutus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

hauskutus (39)

  1. hauskuttaminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈhɑu̯skut̪us/
  • tavutus: haus‧ku‧tus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hauskutus hauskutukset
genetiivi hauskutuksen hauskutusten
hauskutuksien
partitiivi hauskutusta hauskutuksia
akkusatiivi hauskutus;
hauskutuksen
hauskutukset
sisäpaikallissijat
inessiivi hauskutuksessa hauskutuksissa
elatiivi hauskutuksesta hauskutuksista
illatiivi hauskutukseen hauskutuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi hauskutuksella hauskutuksilla
ablatiivi hauskutukselta hauskutuksilta
allatiivi hauskutukselle hauskutuksille
muut sijamuodot
essiivi hauskutuksena hauskutuksina
translatiivi hauskutukseksi hauskutuksiksi
abessiivi hauskutuksetta hauskutuksitta
instruktiivi hauskutuksin
komitatiivi hauskutuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo hauskutukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
hauskutus-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]