hatuttaminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]hatuttaminen (38)
- teonnimi verbistä hatuttaa
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hatuttaminen | hatuttamiset |
| genetiivi | hatuttamisen | hatuttamisten hatuttamisien |
| partitiivi | hatuttamista | hatuttamisia |
| akkusatiivi | hatuttaminen; hatuttamisen |
hatuttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hatuttamisessa | hatuttamisissa |
| elatiivi | hatuttamisesta | hatuttamisista |
| illatiivi | hatuttamiseen | hatuttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hatuttamisella | hatuttamisilla |
| ablatiivi | hatuttamiselta | hatuttamisilta |
| allatiivi | hatuttamiselle | hatuttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hatuttamisena (hatuttamisna) |
hatuttamisina |
| translatiivi | hatuttamiseksi | hatuttamisiksi |
| abessiivi | hatuttamisetta | hatuttamisitta |
| instruktiivi | – | hatuttamisin |
| komitatiivi | – | hatuttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hatuttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hatuttamis- | |