hassutteleva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
hassutteleva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä hassutella
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hassutteleva | hassuttelevat |
| genetiivi | hassuttelevan | hassuttelevien (hassuttelevain) |
| partitiivi | hassuttelevaa | hassuttelevia |
| akkusatiivi | hassutteleva; hassuttelevan | hassuttelevat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hassuttelevassa | hassuttelevissa |
| elatiivi | hassuttelevasta | hassuttelevista |
| illatiivi | hassuttelevaan | hassutteleviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hassuttelevalla | hassuttelevilla |
| ablatiivi | hassuttelevalta | hassuttelevilta |
| allatiivi | hassuttelevalle | hassutteleville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hassuttelevana | hassuttelevina |
| translatiivi | hassuttelevaksi | hassutteleviksi |
| abessiivi | hassuttelevatta | hassuttelevitta |
| instruktiivi | – | hassuttelevin |
| komitatiivi | – | hassuttelevine |