hartia

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

hartia (12)

  1. (anatomia) ihmisruumiin osa, johon yläraaja kiinnittyy. Hartia muodostuu solisluusta, lapaluusta ja hartialihaksesta.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hartia hartiat
genetiivi hartian hartioiden
hartioitten
(hartiain)
partitiivi hartiaa hartioita
akkusatiivi hartia; hartian hartiat
sisäpaikallissijat
inessiivi hartiassa hartioissa
elatiivi hartiasta hartioista
illatiivi hartiaan hartioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi hartialla hartioilla
ablatiivi hartialta hartioilta
allatiivi hartialle hartioille
muut sijamuodot
essiivi hartiana hartioina
translatiivi hartiaksi hartioiksi
abessiivi hartiatta hartioitta
instruktiivi hartioin
komitatiivi hartioine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

hartiakorkeus, hartialihas, hartiapankki

Synonyymit[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

hartiahuivi, hartiakappale, hartialihas, hartialiina, hartianseutu, hartiapankki, hartiapunos, hartiasuojus, hartiaviitta, hartiavoima

Aiheesta muualla[muokkaa]